Sosiaalista vahvistamista käytetään syrjäytymisen ehkäisyn käsitteen tilalla. Tällöin ei tule leimaavaa nimeä vaan nimenomaan korostetaan sitä, että kaikki tarvitsevat sosiaalista vahvistamista. Sosiaalinen vahvistaminen on prosessi, jossa parannetaan nuorten elämäntilannetta- ja hallintaa. Tällä työllä pyritään tukemaan nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, jotta he pääsisivät yhteiseen toimintaan ja tulisivat aktiivisiksi kansalaisiksi.
Normaali nuoruus
Nuoruus katsotaan olevan silta lapsuudesta aikuusuuteen. Tämä aika jaetaan kolmeen vaiheeseen: varhaisnuoruuteen (noin 11–14-vuotiaat),
keskinuoruuteen (noin 15–18-vuotiaat) ja myöhäisnuoruuteen (noin 19–25-vuotiaat).
Normaaliin nuoruuteen kuuluu tunteiden ja ajattelun muuttuminen. Tunteet kuohuavat ja mielialaheittelyt saattavat olla suuria. Tänä aikana nuori etsii omaa identiteettiään ja minäkuvan muodostuminen on paljon ystävistä kiinni. Ystävien hyväksyntä on tärkeää. Lisäksi muiden ympärillä olevien ihmisten hyväksyntää haetaan. Nuori hakee omaa paikkaansa ja erilaiset kokeilut ovat mahdollisia.
Miksi tarvitaan apua? Milloin hälytyskellot soivat?
Jokainen nuori tarvitsee sosiaalista vahvistamista, jokainen eri määrän. Nuoruus on yksi elämän kriisivaiheista jolloin tuki on erityisen tärkeää. On tärkeää ohjata ja tukea nuoren elämää hyvää henkistä ja fyysistä hyvinvointia kohti. Moni päättäjä näkee syrjäytyneen nuoren taloudellisena taakkana. On totta, että syrjäytynyt, yhteiskunnan kelkasta pudonnut maksaa valtiolle enemmän kuin työssäkäyvä aktiivinen kansalainen. Ohjaajana tämän tiedostan mutta se ei ole se mikä motivoi. En halua, että kukaan joutuu kamppailemaan vääristyneen minäkuvan kanssa yhteiskunnan ulkopuolella.
Varhainen apu on paras apu mutta kaikkea ei pysty huomaamaan. Hälytyskellojen tulisi soida kun nuori jättäytyy pois koulusta, on kiusaamista, ei ystäviä, minäkuva vääristynyt, sulkeutunut, yksin, ei osallistu.. Lista on valitettavasti pitkä ja loputon. Ohjaajalla on oltava tarkat tuntosarvet sillä yksikin edellämainituista asioista voi olla se ratkaiseva tekijä. Yksinkertaisesti kellojen on soitava kun näet nuoren voivan pahoin, henkisesti tai fyysisesti.
Miten autetaan?
Heinolassa ja muualla Suomessa on kattava tarjo erilaisia auttamiskanavia, joihin voi ohjata nuoria. Ohjaajana käytössä on monenlaisia eri menetelmiä: Leikkejä, harjoituksia, liikuntaa ja toimintaa. Vain luovuus on rajana ja kirjat ja internet on täynnä näitä, joita on myös helppo muokata mieleiseksi. Kokemus tuo mukanaan tiedon mikä toimii ja jokainen ryhmä/nuori on erilainen. Tärkeintä on luoda turvallinen olo ja luottamus ohjattavien kanssa. Nämä syntyvät ajan ja erilaisten yhteistoiminnan kanssa. Tärkeintä on puuttua ja jos omat keinot ei riitä, tärkeintä on tuntea verkosto.
Yksilötyö
Yksilötyötä on ohjaajan ja asiakkaan henkilökohtaista työaikaa. Yksilötyöhön kuuluu mm. psykologipalvelut, etsivänuorisotyö, keskusteluapu ja koulukuraattori.
Yksilötyössä samanlailla kun ryhmätyöskentelyssä luodaan tavoite johon pyritään. Tämä on vain keskittyneempää ohjausta.
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti